Kuvataiteen tekniikkoihin tutustuminen jatkuu. Tällä kertaa viikonvaidekurssilla akryylimaalauksen perusteisiin lähellä Näyttelijäntien ostarilla työväenopiston tiloissa. Hiukan jo akvarellia harjoitelleena lähdin kokeilemaan aluksi "märkää-märälle" -tekniikkaa. Liimapohjainen akryylimaali levisi hyvin veden mukana. Sitten kokeilin akryylimaalia massamaisena veitsellä työstäen paperille ja kovalevylle. Värit otin joko suoraan tuubista tai mikropallo"tomulla" vahvistettuna, jolloin vahvempaa kolmiulotteinen profiili maalaukseen on mahdollinen. Totesin omalta osaltani, että akvarelli sopii märkätyöstentelyyn. Akryylillä sen sijaan voin tehdä piirrosmaisia töitä. Veitsen käyttöön ihastuin. Tuottaahan se elävää viivaa ja pintaa.
Akvarellimaisella märkätekniikalla tein syyshyhmäisen maiseman. Veitsellä taas hevosia ja Hesarin kuukausiliitteen kuvasta "luonnemuotokuvan" räiskyvästä Miina Äkkijyrkästä keltaisine turkkeineen ja liuhuvine hiuskuontaloineen. Ehkä en kuitenkaan lähetä Miinalle. Myös kollaasin tekoa kokeilimme varastamalla pohjaksi lehtikuvan värit maalauspinnalle levitettyyn pastaan. Osa onnistui tässä varsin hyvin, minä en. Ehkä laitoin liian säästeliään pastakerroksen, johon kuvan värit eivät imeytyneet riittävästi. Pasta kun piti lainata, unohdin ostaa omaa.
Hieman tuo akryylimaali materiaalina edelleen vieroksuttaa. Liekö kyseessä sen historiattomuus, liima-/muovimaisuus, amerikkalaisuus - no joka tapauksessa jokin tunnetason lievä poistyöntävyys. Mutta hyvin monelaisiin tekniikoihin akryyli taipuu. Ja hienoihin töihin taitelijan taidosta riippuen. Sain sen. mitä hain. Tekniikan isoihin piirrosmaisiin töihin. Eiköhän heppoja pian synny. Nyt vain kovalevykauppaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti