sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Kauniin syyspäivän näyttelysatoa

Lipposet jalkaan ja menoksi. Olihan lauantaina hieno syyspäivä - ainakin myöhäiseen iltapäivään saakka.

Arjen estetiikkaa edustivat Arto Korhosen isot akvarellit. Pääosassa nyt kauluspaidat - tuttu näky monen miehen vaatekaapista. Niin näissä, kuin aikaisemmin esillä olleissa takapihoissa, kukin iso teos (esimerkiksi 140x200 cm) koostuu useista paperiarkeista. Teoksen voi maalata näin pienemmissä palasissa ja tilan tarve ei ole niin suuri. Haasteena lienee värimaailman säilyttäminen siirryttäessä rinnakkaiselle arkille ylös, alas tai sivulle. Hienosti joka tapauksessa tekniikka toimii.

Nuoret kuvataiteilijat todella ilahduttavat. Saana Inarin ja Emma Rönholmin veistoksista ja videoista koostetussa installaatiossa kaupungin pienet eläimet kohtaavat ihmisen rakentaman infran. Vähän on paljon, tässäkin todistetaan. Ja se sanomalehdin ilmaistu tuulessa lekutteleva "lokkiparvi" veti koko ajan lapsia sisään, ja heidän tuomanaan vanhempia. Loisto juttu! Toivottavasti nenänjäljet ulkoikkunassa edelleen lisääntyvät.

Punavuoren brunssipaikat olivat tietenkin täynnä, lauantai-iltapäivää kun mentiin. Mutta perinteikäs klassikkoravintola tarjosi tilaa nautiskella klassikkomuikuista perunamuusin ja voisulan kera. Voiko parempaa enää toivoa!

Parin gallerian kautta sitten kotisuuntaan. Veikko Hirvimäen puiset sudet ja hirvet ovat kuin sarjakuvista tai unesta. Tulevat ja menevät jostakin, jonnekin - vaikka seinän läpi.

Ilahduttaa nähdä runsaasti veistoksia. Parin päivän päästä sitten Sari Palosaaren installaatiota tutkimaan. Pasi Karjulan puiset Pahat taikinat näkyvät myös olevan esillä. Sinnekin pitäisi ehtiä.

Niin lipposet - tai patiinit - ihan miten vaan. Mustat ja nauhattomat. Ei ne nyt oikein syksyisen kävelyretken tyyliin sovi. Mutta kun ovat niin mukavat! Paljon ovat maailmaa vuosien saatossa nähneet, sivut pikkuvarpaiden kohdalta ovat lähes puhki. Mutta niin mukavat .. Mustaa kenkkälankkia ja reipas kiillottava hinkkaus ennen reissua. Jospa häikäsy peittäis ne rispaantuneet kohdat. Saas nähdä milloin häpeä ylittää mukavuuden. Uudet samanlaiset kotimaiset ovat jo onneksi sisäänajossa!