Paluu Lapista

Olipa kuuma viikko tuo edellinen Lapissa. Sen alareunassa Yli-Torniolla mitattiin peräti 32,8 astetta lämpöä. Sääsket tietenkin virkosivat ilmoille. Mutta ei haitannut pientä remonttihommaa. Hiki virtasi norona pitkin kasvoja vähäisestäkin puuhastelusta. Olipahan muka hyvä syy pitää taukoja.

Lähtiessä totesin jättitelttaa pystytettävän Sodankylässä Kitisenrannan koulun piha-alueelle tämän viikon filmifestareita ennakoiden. Aki Kaurismäen Le Havre näytetään siellä - oliskohan ensinäytös Suomessa. Taidenäyttelyynkin olisi ollut mahdollisuus saada töitä festarien ajaksi, mutta pyyntö tuli hieman liian myöhään. Täytyy katsoa tilanne ensi kesänä. Elokuun Luosto Classic myös kiinnostaisi. Klasareita tunturin rinteillä. Taitaa olla säveltäjä Kalevi Ahon luomus alkuperältään. Kenen lie idea? Täytyy osuttaa joskus reissu tuohon aikaan.

Kesä on taas täynnä tapahtumia ja taidenäyttelyjä. Eturivin taiteilijat ovat näköjään levittäytyneet nytkin töineen eri puolille Suomea. Purnukin Orivedellä heräilee tosi toimin henkiin. Kuraattori Timo Valjakka on koonnut sinne omien sanojensa mukaan katsauksen nykytaiteen kärjestä Suomessa. Mukana on myös kiinnostava Sari Palosaaren veistos-video-installaatio. Sarihan tulee elokuussaa jyryttämään Haagan taideseuran juhlanäyttelyn työt Kaapelitehtaan Puristamoon syys-lokakuun vaihteen näyttelyyn. Olisi taas asiaa Purnuun. Edellisellä kerralla sinne veti noin kymmenen vuotta sitten Nina Ternon veistos Tuuliturpa.

Ja Helsinki olisi täynnä tapahtumaa hengästymiseen saakka. Missasin jo yhden eilen - patsaiden henkiinheräämisen Helsinki-päivänä! Oli taas muka muuta tekemistä. Meinaa käydä niin kuin yleensä - ei osaa valita minne mennä - ja niin jää menemättä juuri mihinkään!

My Exhibition in Gallery Punavuori

Last week in my exhibition in the small gallery situated in Punavuori district just close to Helsinki city center. The theme is Eyes on the Horse. Not realistic portraits, more emotions, feelings and happenings. Something to think about.

A horse lives by its instincts. Its mood shows in its expression, genuinely, signaling to other horses, and its surroundings. Also to humans if one knows how to read the messages. The emotional state shows. On the contrary, a human strives to control the external references to the internal state depending on the situation. When you turn your gaze to a horse you can see yourself. A poet once said we all have our own horse.

I have set to see sculptures and graphics. In my work I describe emotion and communication, based on my own shared experiences with a horse. In a horse, nature is both so close, and so far away, nowadays.

Material of the sculptures are bronze (Quo Vadis, Moon Whisper and Veni, Vidi, Vici!), concrete patinated using tempera (Boss, Prologue) and also full-tinted plaster (Farewell Meal). All graphics are unique monotypes pressed using one or two plates.

Galleriaan sisälle vai ei?

Tänään galleriavieraiden kanssa istuskelimme ja pohdimme näyttelyissä käyntiä. Ja arastelua astua sisälle. Paitsi jos siellä on jo muita, se helpottaa. Entä jos esillä on tutun töitä, odotetaankohan, että ostan?

Itse pyorähdän galleriassa ohimennen tai teen jollain tapaa suunnitellun kierroksen. Enkä suinkaan mene ostamismielessä. Ainoastaan löytyykö jotain kiinnostavaa, sävähdyttävää tavalla tai toisella. Tekniikkakin kiinnostaa, kun itsekin yrittää tehdä. Joskus tietenkin tulee eteen työ, jonka haluaisi hankkia.

Nyt omien töiden "galleristina" ei odota, että vieras tai tuttu tulisi ostamaan. Jos joku on kiinnostunut ja tulee katsomaan ja ehkäpä myös ilmaisee näkemyksiään - se on mukavaa. Ja monien tuttujen näkeminen sinänsä ilahduttaa. Miellyttäväksi istuskeluksi ja raataamiseksi - kuten me Lapista tulhet sanomma - tänäänkin vieraiden kanssa meni. Taidettiin me ne teoksetkin aluksi vilkaista.

Ja huomenna tulee pari nuorikkoa, joiden näkemistä todella odotan vuosien jälkeen!

Punavuoren galleriasta

Niin lähellä, niin kaukana - So Close, So Far
monotypia 1/1, 2011
Kuva/Photo Reijo Piispanen

Tänään otin mukaan tietokoneen ja asensin juuri mokkulan. Nettiyhteys näyttää toimivan sillä hyvin täällä Merimiehenkadulla Helsingin Punavuoressa. Mitenkähän on Lapissa Kelujoen varressa?

Oheinen uniikki grafiikan vedos on esillä näyttelyssäni Galleria Punavuoressa su 15.5. saakka. Avoinna ti-pe klo 14-18 ja la-su klo12-16. Merimiehenkatu 29, 00150 Helsinki. (mm. ratikka 3B tulee lähelle viiskulmaan)

Suosikki näyttelyssä

Kuva menossa olevasta näyttelystä
Galleria Punavuoressa

Vasemmalla Pomo - Boss, joka tuntuu keräävän ainakin sympatiapisteet näyttelyssä. Veistoksen esikuvana on pieni suomenhevostamma, laumansa ehdoton johtaja, joka eli 50-luvulla Lapissa myöhemmin Lokan tekoaltaan veden alle jääneessä kylässä.

Näyttelyni Galleria Punavuoressa jatkuu 15.5. saakka. (Kts,.aukioloajat aikaisemmista kirjoituksista)

Avajaiset sitten olivat!

Kuun kuiskaus - Moon Whisper
Monotypia (1/1), 2011
Kuva/Photo Reijo Piispanen



Eilinen avajaispäivä oli aurinkoinen, mutta tuuli varsin viileä. Onneksi Galleria Punavuoren katua, Merimiehenkatua, hyväilee aurinko iltapäivän.

Näin Pääsiäisviikolla moni kuitenkin saapui katsastamaan näyttelyni Katse hevosessa. Veistoksia ja grafiikkaa siis esillä. Ylättävää - ja samalla niin mukavaa - on nähdä, mitkä teokset kiinnostavat. Monotypia grafiikan tekniikkana, samoin veistostekniikka ja materiaalit (pronssi, betoni, kipsi) olivat keskustelun aiheina. Tietenkin myös töiden teemat.

Punavuori on on ollut pitkään suosikkikaupunginosa. Siksi onkin mukavaa olla siellä väliaikaisena esittelevänä "galleristina" oikean galleristin tukemana. Tulkaahan käymään raataamassa. Samallahan voi tietenkin vilkasta teoksetkin. Edellisessä tekstissä yhteystiedot ja aukiolot.