Osallistuinpa kevätretkeen Fiskarsiin. Kaksi kehuttua näyttelyä oli kohteena. Puun syyt sisälsi sekä taidetta, muotoilua että käsityötä. Aaltoilevan vanerivadin prässäysprosessi muotteineen oli näytillä, samoin niin tutun taivutetun koivujalan vääntö mutkiinsa. Puusta voi tehdä paljon. Ja tuohesta, hekuvia tauluja ja ryijyjäkin. Tuohen pinta on todella kaunis molemmin puolin ja käsittelytavat moninaisia.
Salaisuuksia-näyttely sopi oikein hyvin vanhaan kolmikerroksiseen kuparipajaan. Salaisuuden tuntu koko talossa. Mitä alemmas meni sitä kylmempää helteelläkin oli. Outi Heiskanen lienee tunnetuin taiteilijoista. Hänen teoksensa liikkuvat varjot heijastuivat piene tilan seinille. Kukahan siinä ajoi ketäkin takaa, kun yhdessä taisi mennä ensin rotta, sitten ratsukko ja sen perässä kissa? Tarinoita sai myös löytää roikkuvista kansioista, salaisista. Molemmiss näyttelyissä kannattaa käydä. Niistä jäi hyvä mieli. Uusia ajatuksia ja ideoita syntyi.
Fiskars oli vielä hiljainen vaikka päivä oli todella kaunis. Vielä pyörähdimme Tammisaaressa rantaravintolassa lounaalla. Billnäsin viriävä uusi elämä uuden omistajan myötä keskustelutti läpi ajaessamme. Siellä pitkään toimineet pienyrittäjät tuntuvat vierastavan uuden suuromistajan kehittämisideoita. Billnäs-käsitteen käyttöoikeudesta lienee näkemyseroja myös. Saas nähdä miten alue kehittyy. Saako Fiskars vierelleen verevän ja laadukkaan kilpailija, tai yhteistyökumppanin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti